Mua vituttaa esim. kaikki asiat. Mutta jotku vitutta yli muiden. Esimerkiksi vitun paskoissa olosuhteissa jollain umpipaskalla digikameralla kuvien räpsiminen. Vittu onko niitä kuvia pakko ottaa ku ne ei onnistu kuitenkaa. Tosin mitä nyt perus Dille Digikamera mistään kuvien onnistumisesta tietää. Kuva on tarkennettu 20m kohteen taakse ja kuva on ylivalottunu ja savua on muutenki niin paljo tanssilattialla että ei kuvien otto oo ees järkevää salaman kanssa. Vittu mitä iloa semmosista kuvista on? Vaikka joisin litran viinaa ja kymmenen tuoppia olutta niin mun muistikuvast illasta ois terävämpiä ku tollaset kuvat.
Sitte ne kuvat laitetaa facebookkii tai irc-galleriaan tai jonnekki yhtä loistavaan “kuvanjakopalveluun”. Sitte voidaan ihastella hienoja kuvia. Onko tuo sun sormi tossa linssin eessä? Ei ku se onkin mun pää. VALITAN KUVAN ____ LAADUSTA. Älä perkele valita kuvanlaadusta vaan jätä se kuva laittamatta ja ota kunnon kuvia. Meikäkää ei mikää mestarikuvaaja ole mutta en mää mitä epäonnistuneita otoksia ees tarjoa näytille. Onpas hieno auringonlasku. Kuva olis saattanu onnistua paremmin jos ei ois käytetty salamaa ja kuvaa ei ois tarkennettu etuallalla olevaan heinään. Vittu saatana.
Sekin vituttaa että otetaa jostai tilanteesta 30 kuvaa ja laitetaan ne kaikki näytille. Jos kaikki kuvat on samanlaisia niin niistä perkele laitetaan esille se paras eikä kaikkia! Paljokohan irc-galleriasa tai facebookissa menee turhaa kiintolevytilaa tällasen takia! Huom. mun sulattokuvissa on tarkotuksella viiden kuvan kuvasarja Jutosta ja Tonista koska se on kuvasarjana taideteos!
jarkko orava Life, Technology
Amisbileet oli ja meni. Hauskaa oli. Join perskännit ja pukeuduin naisten alusvaatteisiin. Eli ihan perusmeininki. En muuten suosittele sekoittamaan menthol-kossua fantaan. Ei ole kovin maukasta. Kuvia amisbileistä ei taida paljoa tulla nettiin. Otin todella vähän kuvia joista suurin osa ihan perseestä.
Syksy tulee. Yleensä pidän syksystä. Syksy on mun mielestä romanttisin vuodenaika. Ainoa aika vuodesta Pohjois-Suomessa jolloin on pimeää ja lämmintä. Ja meikä tykkää pimeästä ja lämpimästä. Sen muutaman kerran mitä olen lähempänä päiväntasaajaa käynyt, niin olen pitänyt kaikista eniten pimeistä öistä. Joku päiväntasaajan asukki voisi olla ihmeissään suomen valoisista öistä mutta erilaisuus kai se on aina joka kiehtoo.
Syksyiset fiilikset on meikällä siis yleensä aika hyvät. Nyt meikällä on kylläkin aika keväiset fiilikset. Vihaan kevättä. Keväällä on aina rahat loppu ja atooppinen iho oireilee eniten. Jos nyt tuntuu keväältä niin miltä keväällä tuntuu?
Rahaa on 20 senttiä ja laskujen pino melkoinen. Jostain kumman syystä dj-hommissa joita vihaan edelleen on aina semmoinen juttu, että kun pyydän esim. lauantain vapaaksi niin yllättäen perjantaikin on sitten pakkovapaa. Tekee ikävän loven lompsaan. Oon jo laskeskellu että kohta kannattas heittää dj-hommat vittuu ja elää sossun tuella mutta en haluaisi loisia.
Muutenki vituttaa, luulin pääseväni erääseen telemarkkinointifirmaan vuorovastaavaksi. Tämmönen oli puhe pari viikkoa sitten. Nyt kun sitten menin sinne niin meininki oli vähän muuttunut. Kanavapakettien myynti oli vaihdettu lehtien myyntiin ja minut laitettiin parin kaverin kanssa Ylivieskaan koulutukseen. Ketään meistä kolmesta ei kyllä liiemmin kiinnostellut koko koulutus ja jo ekan päivän aikana kuultiin että koko muu henkilöstö Oulun toimistolta oli lähteny käveleen. Johtajasta lähtien. Meille vakuuteltiin että hommat on kunnossa, mutta sitten viimesenä koulutuspäivänä meille kerrottiin että meidän myyntien varaan ei voi laskea mitään ja koska Oulussa ei ketään muita enää ole niin toimiston toimintaa ei voida jatkaa. Tiedettiin oikeestaan tuo homma koko reissun ajan.
jarkko orava Life
Nyt oon sitte ylivieskassa 2. paskimmassa hotellissa mitä oon koskaan edes nähny. Ollaan parin sällin kans jossain lehtimyyntikoulutuksessa. Toinen korva on varmaan tulehtunu, iho on ihan kauttaaltaan punanen, kurkku on vitun kipeä, hikeä puskee koko ajan ja nämä lehtimyyntihommatkaan ei tunnu järin mielekkäiltä.
Mistä vitusta mua rankaistaan ku onnistun aina joutumaan tällasiin tilanteisiin?
No siinä on teille kuvia sulatosta.
jarkko orava Life, Work
Jonkin näkönen reportaasi ja enemmän kuvia sitte ku saan kerättyä itteni. Kauhea olo ja pitäs lähteä purkamaan tapahtuma. Ja random-lukijalle tiedoksi että tämä paha olo ei johdu viinasta.
jarkko orava Life
Tässä taas viimeaikojen parhaat otokset siitä, millä hakusanoilla tähän meikäläisen blogiin ihmiset googlen kautta löytävät.
- miksi jopo
- töitä vittu
- paskahuussin tyhjennys
- raahe syvältä
- nussia alaikäistä??
Ja viimeisenä mutta ei todellakaan vähäisimpänä
Että semmosta tällä kertaa…
jarkko orava Internet, Life
Viidesosa jo sulatosta mun osalta takana. Haettiin kamat kaupungin varastolta. Pystytettiin neljä telttaa. Haettiin ihan saatanasti aitaa jostain. Otin liian pehmon asenteen ja johtamisen ja organisoinnin sijasta autoin itse hommissa. Tämä johti siihen että kun taas keskityin johtamaan ja organisoimaan, sain kuulla talkooväeltä vittuilua asiasta. Ei olisi pitänyt edes näyttää että minusta on työn tekoon.
Aikataulullisesti en osaa sanoa että missä vaiheessa mennään. Hommaa on kokonaisuudessaan vähemmä kuin viime vuosina mutta eipä tuota talkooporukkaakaan liikaa ole. Kiire tulee kuitenkin perjantaina. Tuskin maltan odottaa innolla sitä hetkeä kun perjantaina käyn talkoiden päätteeksi tähtipyörässä dj-keikalla ja sen jälkeen taas parin tunnin yöunilla jatkamaan tapahtuman järjestämistä. Veikkaan että siinä vaiheessa nähdään se tuttu kiukkuinen Orava.
Paikat on jo nyt ihan saatanan kipeät ja aurinkolasien kuvat muuten punaiseksi palaneessa naamassa.
Otin kuvia mun hieman viallisella objektiivilla. Pitää katella jossain välissä millasia niistä tuli.
jarkko orava Life
Jahas nyt pitäs alkaa sitten sulattoa pistämään pystyyn jälleen kerran. Ois kiva ottaa kuvia mutta kun objektiivi on paskana ja uudet maksavat enemmän rahaa kuin omistan. Tulkaa jutteleen pikkulahdelle jos näätte mut siellä. Mutta varokaa, saatan olla kiukkuinen.
jarkko orava Life
Seuraavaksi te tulette tietämään miksi on niin perseestä olla minä.
jarkko orava Uncategorized